perjantai 8. huhtikuuta 2016

Haasteita

Kiitos koeviikon on ollut aika pitkä postaustauko... Koko tämän viikon olen halunnut kirjoittaa viime viikonlopun valmennuksesta mutten ole ehtinyt, joten toivon, että muistan vielä jotain.

Olin todella innoissaan menossa hyppäämään, koska viime kerrat olivat sujuneet. Päivän teema oli v-kaareet, joten myös verkassa harjoiteltiin niitä ja taivuteltiin hevoset pohkeiden ympäri kiemurtelemalla esteiden seassa. Se meni vielä ok (ei täydellisesti ja korjattavaa oli, kuitenkin taas askel eteenpäin), mutta jo ensimmäinen tehtävä tuntui haastavalta. Siinä valmentaja sanoikin:"kyllä sä osaat nämä tehtävät, jos vaan vaadit itteltäs". En tiedä mitä tein eritavalla, mutta tuon kuulemisen jälkeen onnistui. Puomit ja kavaletti/pysty oli sijoitettu sunnilleen kuvassa alla olevalla tavalla. Ensin oikeassa kierroksessa piti ratsastaa hyvä kaarre ja sitten piti pysäyttää esteen jälkeen pitkälle sivulle. Vasemmassa ei tehty pysähdystä vaan ensin piti ratsastaa laukka kuntoon kaarteelle ja tehtävän jälkeen mennä hyvin kulmaan, mikä oli melko haastavaa. Sileälläkin vasemman pohkeen läpi saanti on vaikeaa ja takaosa seilailee sinne tänne.


Seuraavaksi hypättiin varmaan maailman vaikeinta rataa. Esteet tuli hirveän nopeasti vastaan ja v- kaaret tuntuivat vielä enemmän korostavan sileän ongelmia eli takaosa seilaa, jään itse helposti sisäohjaan vaikka luulen etten ole siinä kiinni, mutta kummasti kyllä olen... Radassa testattiin varmaan kaikki mahdollinen ja on kyllä ihan mielnkiintoista ratsastaa tuollaisia välillä. Saatiin kuitenkin meidän ensimmäiset kiellot. Molemmat radan samalle okserille, mutta eri suunnista. Se oli kyllä varmaan ainoa este mikä tuli helpon tuntuiselta tieltä... Molemmilla kerroilla myös putosi, mutta oikein kevyesti ja tuloksena vain mustelma polvessa.

No, näihin ongelmiinhan piti tehdä korjaus
suunnitelma ja tässä se on:

1. Oman istunnan kannalta joka kerta tai ainakin kerran viikossa jalkatreeniä, mikä tarkoittaa överi lyhyillä jalustimilla (n. 6 lyhyttä reikäväliä estejalustimista lyhyemmät) sekä ilman jalustimia.

2. Asetukset & takaosa. Nipa on minulle tosi vaikea asettaa oikeaan rehellisesti niskasta, kaula kyllä kääntyisi vaikka kuinka. Samalla pitää kiinnittää huomiota, ettei mennä miljoonalla uralla vaan hevonen on takaosansa kanssa "raiteilla".

3. Reaktiivisuus & laatu
Tämän päivän kouluvalmennuksesta sain isoja apuja tähän. Koska tämän päivän radat vaativat jo matalalla tasolla reaktiivisuutta esteiden tullessa nopeasti vastaan. On jo aika eri, kuin 70 -luvulla, kun korkeudella oli enemmän merkitystä. Laukkaa täytyy pystyä nopeasti pidentämään ja lyhentämään ja sileällä tulee kesittyä laatuun eli siitymiset sujuvat tasapainossa (=hevonen pysyy raiteilla) ja rentona. Itse olen helposti hätäinen, joten sain ohjeeksi käyttää perustyöskentelyssä enemmän aikaa ja näin huolellisuutta siirtymisiin, jotta laatu säilyy. Tästä sain jo vähän fiilistä lopussa.  

Huomenna estevalmennus, joten katsotaan tuleeko parannusta viimekertaan.