Juniormeetting 2016

Valmistaudu ottamalla mukava asento, koska nyt on luvassa pitkä postuas kuvien ja videoiden kera. Nyt se on koettu. Ypäjän Juniormeetting 2016. Aivan loistava leiri ja oli vähän hilkulla, että olisi pitänyt mennä jollain muulla kuin Nipalla, mutta onneksi päästiin. Sunnuntai aamupäivänä pakattiin meijän tallilta tulevat hepat autoon ja suunnattiin kohti ypäjää. Tämä oli myös ensimmäinen kerta kun olin hevosen kanssa muualla yötä, joten en ollut varma miten majoittautuminen toimi, mutta siitä selvittyä kävin kevyesti liikuttamassa nipan kentällä viitos tallin vieressä. Illalla jaettiin vielä valmennusryhmät ja päädyin Johanna Mikkolan ryhmään.

Maanantai alkoi sileän työskentelyllä ja kavaleteilla. Nipa säilytti rytmin hyvin ja tuntui muutenkin mukavalta ratsastaa. Johku sanoi, että tuntee nipan jostain, mikä oli kiva kuulla ja hän osasi auttaa sen kanssa tosi hyvin.

Kavaletteja menimme suoralla askelmääriä vaihdellen laukassa, ja ravissa piti pitää mielessä vain tahdin ja hyvän ravin säilyttäminen, koska hevonen sai itse katso jalkansa kunhan ravi on kunnossa. Menimme niitä myös kolmikaarisella ajatuksena keskittyä laukan vaihtamiseen. Siinä minulla onkin ollut ongelmia nipan kanssa, mutta nyt tuli ehkä pieni oivallus. Saatiin ohjeeksi tulla kavaletille kunnolla sisäpohkeen ympäri eli kaari meni jopa vähän ns yli, jolloin sain helpommin uuden ulko-ohjan tuntuman ja laukka vaihtui. Harmi ettei ole videota tältä tunnilta.

Seuraavalla tunnilla päästiin iltapäivällä hyppäämään ja nipa olikin ihan menossa :D Hypättiin perus rataesteitä hiekkakentällä pitkillä teillä, joten mahtui hyvin laukkaamaan. Ykis kaarre pysty-okseri linjan jälkeen piti vaan mennä useamman kerran, että sain otettua kiinni tasapainotettua ja käännettyä. Viimeisen kerran kun tulin niin jäi fiilis että miten en heti onnistunut siinä tiessä. Treenin jälkeen, kun oltiin menossa talliin appari huomasi yhden kengän puuttuvan ja mietin että apua seuraava treeni olisi jo klo 9 maastareilla. Onneksi oltiin ypäjällä niin sain kengän pajalta matkalla treeneihin:)

Tiistai aamun maastoesteet kyllä ylitti odotukset. Niitä olin miettinyt jonkun verran, koska en ollut kuullut, että nipalla olisi nittä iästään huolimatta juuri menty. Päästiin kuitenkin kaikista yli ekalla yrityksellä. Aloitettiin derbykentän vierestä pikkutukeilla ja sellaisilla kumpareilla mitkä laukattiin ja yhden päällä oli tukki. Harjoituspulvermanni päästiin myös hyppäämään ja nipa kyllä vähän katsoi, mutta hyppäsi kuitenkin. Hypättiin myös joitakin tukkeja peräkkäin ja oli hauskaa vaan laukata metsään ja parhaiten meni hypyt missä vain laukkasi päin mikä oli melko vapauttavaa. Ensimmäisen kerran kun hypättiin pieni pudotus niin mietin että mitenköhän siitä selviää, mutta hauskaa oli tälläinen vaihtelu varmaan auttaa myös rataesteillä. Päästiin tietysti myös laukkaamaan vedessä minne nipa meni parin kerran jälkeen hyvin ilman vetohevostakin. Lopuksi mentiin hiekkakentän portaita ja bankettia mitkä olivat kyllä vaikeimpia kuten olin arvellutkin. Nipan laukka tuntuu muutenkin usein vähän hassulta niin mietin, että miten ihmeessä sen jalat menee kun pitää mennä ylös ja alas.

Erikoiset esteet saivat jatkoa keskiviikko aamupäivällä derbykentällä. Heti kun otin ohjat käteen tunsin, että nipalle ei kyllä ole parempaa kentää olemassa. Se liikkui hyvin eteen ja myös pidätteet meni läpi. Aloitettiin hyppäämällä muutama normaali pysty, okseri ja vesimatto. Jes nyt on varmaan vesimaton kieletämiset takana:) Derbyesteistä hypättiin bankettia, tukkia minkä oli kukkulan päällä, kuivahautaa ja orapihlaja aitaa. Derbykentän banketti oli paljon helpompi hahmottaa, kuin hiekkakentän vieressä oleva. Olin myös erityisen positiivisesti yllättynyt siitä, että päästiin kuivahauta ilman kieltoja. Ennen olen käynyt näyttämässä hevosille mahdollisesti jännät esteet, mutta johkulta sainkin erilaisen neuvon. "Ei kannata näyttää kun se alkaa vaan kyttäämään". Hyvä että hän niin sanoi ja jatkossa pitääkin miettiä että mitä kannattaa näyttää ja mitä ei. Esim oudot normaalit rataesteet varmaan näytän edelleen, mutta enää en olekkaan niin varma pitköisikö vesimatto näyttää. Nämä asiat tietysti hevosesta riippuen.

Tälle tuli kielto ensimmäisellä kerralla, kun en tajunnut ratsastaa tarpeeksi kunnolla pohkeella eteen ylämäessä ennen estettä...

Derbyesteiden jälkeen paluu normaali esteille oli ihan järkyttävä, kun säädettiin muutamalla rataesteellä hepat takaisin rataestemoodiin. Ensimmäiselle esteelle tulikin kielto ja varmaan kaikki hypyt oli huonoja. Onneksi kuitenkin iltapäivällä oli vielä viimeinen rataeste treeni luvassa.

Ennen viimeistä treeniä käveltiin paljon ja sitten tehtiin lyhyt ja ytimekäs omatoiminen verkka. Tehtiin hypätessä tosi perus harjoituksia eli sarjaa kaarevalta linjalta, suoraa linjaa ja laukanvaihtoja kavaleteilla. Alla muutama video tästä treenistä.

 

 

 

Viimeisenä päivänä, torstaina, oli luvassa leirikisat derbykentällä. Aamulla oli hyvin aikaa hoitaa hevonen ja ratakin oltiin kävelty jo edellisenä iltana, joten fiilis ennen kisoja oli tosi hyvä. Ei jännittänyt super paljoa, mutta odotin erittäin innolla derbykentällä hyppäämistä, koska treeneissä nipa oli tuntunut jo ohjat käteen ottaessa hyvällätavalla erilaiselta. Vekkasin normaalisti eli hölkkäsin ravissa ja laukkailin lihakset lämpimäksi ja sitten vähän herättelin, lyhensin ja pidensin laukkaa. Johku oli auttamassa verkkaesteiden kanssa ja kahdesta asiasta olin verkassa iloinen. 1. olisin ottanut ihan saman verran samanlaisia verkkahyppyjä, kun johku hypytti ja 2. ei tullut kuutamolla olevaa fiilistä toisn kuin kisaverkoissa tähän mennessä. Ainoa mieleen jäänyt huono asia verkassa oli että tultiin varmaan kaikilta esteiltä väärässä laukassa alas... Pian kuitenkin kuului kutsu radalle ja en tiedä mikä siinä derbykentällä ratsastamisessa tuntui niin siistiltä.

Radankävelyssä edellisenä iltana oltiin käyty läpi miten kentän kaltevuudet tulisi huomioida ja muut asiat mitä tälläisellä isolla nurmella pitäisi tietää. Alla on video radasta ja se on kyllä ehdottomasti meidän tasaisin rata laukalta tähän mennessä. Nyt oli nipalle hyvä kenttä! (tästä eteenpäin vain isoja nurmikenttiä kiitos:D) Ainoastaan vitosen jälkeen muistin kuutosen sijainnin väärin ja ratsastin aika paljon ohi ja jouduin tulla kummallisen tien mikä näkyy videolla. Varmaan osittain siitä seurauksena seiskalle tuli pudotus, kun en saanut tasapinotettua tarpeeksi ja laukkaa vahvaksi, jolloin hyppyssä takajalat tuli perässä laiskasti pudottaen. Siinä mun teoria:D Hypättiin siis vain 90 cm, mutta ensi viikonlopulle olen ilmoittautunut ensimmäiseen metriini.

Nipa jaksoi koko leirin tosi hyvin, mutta radan jälkeen se oli kyllä ihan puhki, voi pientä:3 Kokonaisuudessaan loistava reissu ihania miitti kavereita unohtamatta ja suurkiitokset kaikille loistavan leirin mahdollistamisesta:)