torstai 28. tammikuuta 2016

Päivän harjoitus

Viime ainkoina olen huomannut, että on aika sama mitä tekee ratsastaessa, jos sen tekee hyvin ja huolella. Tai siis silloin, jos tavoitteena on "vain" kuuliainen hevonen. Kuitenkin silloin pitää tietysti enemmän käyttää päätä, kun työstää ongelmakohtia ja kehittää tiettyjä osa-alueita. Treenaamisen pitäisi siis kuitenkin olla suunitelmallista. Kuvia en tältäkään kerralta saanut, koska ratsastin kaikkien ollessa koulussa/töissä, mutta yritän kuvailla sanallisesti.

Harjoitus:
pääty-ympyrällä laukka kuntoon
pitkällä sivulla loivakiemura hallitussa napakassa ja eteenpäin vievässä laukassa (eli vähän vastalaukkaa)
puolipidätteet ennen kulmaa ja laukka voltti lyhyelle sivulle
pitkällä sivulla pari askelta laukka väistöä.
Tarkoituksena jumpata hevosta niin, että saisin sen laukkaamaan isommin.

Ja miten tämä siis sujui? Yllättävän hyvin, ottaen huomioon, että alkuun mulla oli pää ylhäällä hitaasti jolkottava hirvi. (Nipassa ei mitään vikaa, mutta itsestäni piti korjata pari asiaa) Tähän reagoin ratsastamalla kädet vähän ylempänä kuin yleensä (jotta sain kuolainlinjan säilytettyä), ja jalalla eteen. Sitten päästiinkin jo pitkä sivu (uran sisäpuolella) ilman miljoonaa mutkaa.

Verkkasin vähän myös laukassa kevyessä istunnassa, jonka jälkeen harjoitusravissa  tarkistin perus kääntävät avut, lyhentämisen ja pidntämisen. Keskityin siihen, että molemmat olisi suoralla suoria ja kaarevilla urilla/kulmissa kaula ei taipuisi liikaa, vaan ulko-ohjan tuntuma pysyy ja pää ei käänny liikaa, jolloin hevonen pystyi asettumaan ja taipumaan rehellisemmin. Nämä edelliset myös auttoi siihen, että takajalat eivät jäisi sinne talliin. Tässä vaiheessa Nipa alkoi ravaamaan "itse". Nyt kun hevonen oli hyvän tuntuinen ja avuilla pystyin aloittamaan harjoituksen.

Yllätyin suuresti. Ensimmäinen kierros oikeaan meni kerralla putkeen. Vasemmalle jouduin kuitenkin toistamaan. Vastalaukka sujui, mutta tulin sen jumpan vuoksi uudestaan. Ensimmäisellä kerralla voltilla laukka ei pyörinyt ihan kunnolla -> seuraavalla kerralla tarkistin etten vedä sisä ohjasta pidin "makarooni" käden (tämä mielikuva toimii mulla oikein hyvin, muuten jännityn helposti hartijoista). Myös laukka väistö oli vähän epämääräinen -> seuraavalla kerralla, kun olin ratsastanut voltin paremmin, oli laukka sujuvampi = helpompi järjestää asiat väistöä varten ja lisäksi ajatteli väistössä enemmän istuntaa, enkä vain sitä pohjetta ja kättä=pienemmät avut.

Lopuksi mulla oli rento hevonen, joka laukkasi isommin kropasta, kuin ennen minun kanssani, eli tavoite saavutettu. Illalla vielä taluttelin Nipan, tein porkkana venytyksiä ja laitoin lämppärit takasiin. Loistava päivä, en malta odottaa hyppy treenejä, kun laukka (ja kyllä ravikin) tuntui niin hyvälle. En voisi parempaa opetusmestaria/vuokrahevosta/valmentautumis hepoa toivoa <3

PS. Lupaan parantaa näiden kuvien kanssa. Blogin nimen vaihtamista olen miettinyt, koska aloittaessani bloggaukasen en juurikaan ollut varma mistä täällä tulen kirjoittamaan ja groomilife ei oikeen kuvaa tätä, koska hevosten hoitamisesta en juuri ole kirjoitellut vaikka se onkin iso osa elämääni. Kaikki uudet nimi ehdotukset tälle blogille ovat tervetulleita eli rohkeasti kommentoimaan, jos tulee ideoita:)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti